lauantaina, syyskuuta 27, 2008

If I just had been there...


Luckily enough, You weren't there any more. Näin sanottiin minulle (kiusaus suuri: kirjoita 'näin sanoi Zarahustra'). En ollut siellä Kauhajoella enää, missä joku keskinkertainen tai keskiverto nuori halusi ottaa kohtalon - omansa ja toisten myös - omiin käsiinsä ja jättää jäljen elämään. Tuomalla kuolemaa moneen kotiin.

No niin, moni on taas kuollut, Nietzsche muiden mukana, eikä käänny haudassaan (tai patologian osaston säilytyskaapissaan), kun sanon, etten usko tuollaiseeen pelleilyyn. Narri se huonokin narri.

Ehkä tämä kokemus, jota en tosiaankaan kaivannut, vie minut lähemmäs terrorin ydintä: suurta typeryyttä ja moraalista kehittymättömyyttä. Hiekkakakkujen hajottamista, mikä kuului vuoteen yksi ja kaksi.

Niin paljon, niin turhaan, niin monelta aikuiselta; opettajalta, vanhemmalta, kummilta, sukulaiselta, myös siltä joka nyt kokee epäonnistuneensa. Paljon on valunut ponnistuksia hukkaan. Ja vain siksi, että joku päätti käyttää toisia olentoja itseilmaisunsa välineenä.

Ehkä ensi viikolla pääsen toisiin tunnelmiin, toivottavasti. Nyt alan olla vihainen.

perjantaina, syyskuuta 26, 2008

Perjantaina paistaa aina

Todella hieno syysssää tervehtii piakkoin minuakin, kun kouluviikko alkaa olla päätöksessään. Viikko on ollut raskas, koska Kauhajoella, vanhassa oppilaitoksessani, tapahtunut ampumismurhenäytelmä johti kymmenen entisen opiskelijani ja yhden opettajatoverini kuolemaan. Alan pikku hiljaa toipua siitä.

Syksyn värit ovat nyt parhaimmillaan, joten aion mennä metsään, kun on vielä valoisaa. otan varmasti koiran mukaan.

keskiviikkona, syyskuuta 24, 2008

Hiljainen keskiviikko

On eilistäkin tyhjempi olo. Silmäilin iltapäivälehdet ja näin tuttujeni haastatteluja ja kuvia. Itsekin annoin nimettä julkaistavaksi pari haastattelulausuntoa. Eipä niissä loppujen lopuksi kai paljon uutta tullut esiin.

Toimittajat kaivavat kaiken mahdollisen nopeasti esiin. Se on heidän työtään. Kuin Hilma-koiran työtä on kuoppien kaivaminen metsään.

Minun on helppo tehdä se, kun olen vain entinen opettaja Kauhajoen restonomilinjalla. Ymmärrän, että siellä nyt olevilla on tukala tilanne ja vielä suurempi järkytys päällä. Työtoveri ja liki kolmannes opiskelijavuosikerrasta on kuollut. Lintukoto on hajalla.

Koulussa oli asiasta paljon puhetta. eipä mistään muusta juuri puhuttukaan. Oppilaita jonkin verran pelotti ja ennen kaikkea hämmensi tuo tilanne. Puhuminen auttoi, kunhan pystyi puhumaan.

Kauhajoen tiedottamisessa virhe

Kun poliisi toi julkisuuteen Matti saaren viimeisen viestin sisältöä, tehtiin minusta virhe tiedottamisessa. Ehkä avoimuuden nimissä, en tiedä, saatettiin julkisuuteen ampujan julistusta siitä, että hänen tekonsa on ollut johdonmukaisen ja pitkän harkinnan tulos.

Rohkenen epäillä tuota väitettä, tuntien hiukan ampujaa ja ottaen huomioon hänen valintansa lähten opiskelemaan palvelualaa korkeakouluasteelle. Pikemminkin viesti kertoo toiveiden romahtamisesta, pettymyksistä ja ahdistuksesta, joka sitten muunsi muotoaan terroriteoksi, joka kohdistui ensi sijassa niihin ihmisiin, joiden kanssa hän oli ollut muodostamassa opiskelu- ja työyhteisöä.

Kauhajoen korkeakouluyksikköön on viime aikoina kohdistunut paineita, koska pieniä korkeakoulujen sivutoimipaikkoja halutaan lakkauttaa tai keskittää osiksi isompia kampuksia. Paineen alla on kuitenkin tehty työtä suurella sydämellä, kuten julkisuudessakin on tuotu esiin. Yksikön jatkamisen puolesta on puhunut muun muassa opiskelijoiden viihtyvyys,yhteishenki ja menestyminen opintojen jälkeen.

Ovatko nämä paineet ja niiden torjunta synnyttäneet herkkään mieleen jännitteen, johon on liittynyt laajemminkin maailmantuskaa sekä vakavia tunnetason pettymyksiä tai kriisejä omassa henkilökohtaisessa elämässä, en tiedä.

Epäilen kuitenkin, että Matti halusi peitellä mielensä liikkeitä viestillään, kätkeä tunteitaan ja herkkyyttään. Tuollaista viestiä ei olisi tarvinnut tuoda julki, koska se antaa tekijästä vääränlaisen mielikuvan ja voi olla luomassa väärää sankaruuden myyttiä niiden ihmisten mielessä, jotka kärsivät samankaltaisesta ahdistuksesta.

Oikeasti tekijällä oli hätä ja väärät lääkkeet siihen.

tiistaina, syyskuuta 23, 2008

Mietteitä Kauhajoen tapauksesta

Tunsin tuon Matti Saaren, joka ampui vanhalla kotipaikkakunnallani ja työpaikallani Kauhajoen palvelualojen ammattikorkeakouluyksikössä kymmenen opiskelijatoveriaan ja itsensä. Olen aivan järkyttynyt ja suruissani, kun tekijä ja uhriluku varmistui. Vielä en tiedä, ketkä kuolleista ovat tuttujani.

Tekjä oli vielä viime vuonna pitämälläni kurssilla, enkä olisi ikinä voinut uskoa sympaattisesta, sosiaalisesta ja kohteliaasta nuorukaisesta sellaista. Sain toimittajakaveriltani myös koosteen hänen nettiin pistämistään kuvista ja videoista, ja vakuutuin siitä, että viime aikoina hänen mielen tasapainonsa on järkkynyt. Valitettavasti tälläkään kerralla ei apu tullut ajoissa eikä poliisikaan toiminut, kun olisi vielä ehtinyt.

Jäin tietysti miettimään, olisinko itse viime vuonna voinut opettajana tehdä jotakin toisin, mutta en voi jälkeenkään päin havaita sellaista hetkeä, jossa olisin voinut kääntää tapahtumien kulkua. Ei mitään hiljaista avun pyyntöä, ei mitään kommenttia tai kysymystä, johon olisi voinut vastata viisaasti.

Nyt on vain hiljaisuutta ja myötätuntoa uhrien omaisten puolesta.

sunnuntaina, syyskuuta 21, 2008

Sunnuntaina ei aina sada

Ei ainakaan tänä sunnuntaina. Kävimme koiramme Hilman kanssa pitkällä pyhäpäivän lenkillä Vammalan Vinkin maastoissa. Sää oli mitä parhain, lämmintä oli peräti 13 astetta ja Aurinko paitoi. Tuulta ei ollut nimeksikään. Siihen nähden kulkijoita oli vähänlaisesti.

Se ei tietysti haitannut, sillä Hilmaa saattoi pitää vapaana suurimmaksi osaksi retkeä. Laavulla oli mukava istuskella auringon paisteessa, kun Hilma teki tutkimuksiaan lähiympäristössä. Yksi koirakaverikin löytyi, nelivuotias kääpiösnautseriuros, joka innostui jonkin verran mukaan juoksemaan. Ei tosin samaan tahtiin kuin Hilma, jolla on pennun kiihkeys ja villieläimen liikunnallisuus.

Tulipa tutustuttua viimein Äijän kiveenkin, joka sijaitsee turhankin lähellä valtatie 12:a. Sinänsä upea luola kiven uumenissa on tuhrittu maalatuilla teksteillä ja sotkettu sytykkeinä käytetyilä sanomalehdillä. Luonto kuluu huonosti kohdeltuna monin eri tavoin.

perjantaina, syyskuuta 19, 2008

Perjantai-iltapäivän meininki

Tänään on ollut aika vauhdikas päivä. Yskä vaivaa eikä ole oikein viikonlopun odotusta.

torstaina, syyskuuta 18, 2008

Kotikartta

Kotini kauhajoella on yhtä vanha talo kuin minä. Siis tosi vanha. Talon osoite kartalla näkyy tässä.


Näytä suurempi kartta

Tervetuloa vaan kylään, kunhan itse olen paikalla!

Blogien käytön etuja

Blogien käyttö on vaivatonta ja nopeaa. Esimerkiksi nyt kirjoitan tätä blogitekstiä iGoogle-sivulleni avautuvalla Blogger-gadgetilla eli Blogger-vimpaimella, josta teksti siirtyy suoraan samalla käyttäjätunnuksella toimivaan Blogger-sivustooni. Muokkaukset ja erilaisten hienouksien lisäämiset voin tehdä sitten myöhemmin, jos niitä haluan tehdä.


Blogi toimii näin kätevästi viestimenä, ilmaisukanavana, nähdyn aineiston linkittäjänä (voin esimerkiksi lisätä saatetekstein hyvän videon linkitettynä ja upotettuna (=embed) blogisivulleni, kun ensin kirjoitan tällä gadgetilla siihen saatetekstin. Myös kännykällä voin laittaa tekstejä ja kuvia suoraaan bloggeriin.




Blogi voikin toimia kätevästi oppimispäiväkirjana. Kun sitä voi muokata myös ryhmänä, se sopii yhtä lailla ryhmätyöalustaksi. Työt voi sitten esittää suoraan blogilta, tuorein kirjoitus ensimmäisenä. Toisaalta blogitekstejä ja niiden järjestystä voi helposti halutessaan muokata.

Iltapäivän it-tunnit blogien parissa


Tänään iltapäivällä keskityimme koululla blogien luomiseen ja blogiaineiston kokoamiseen. Blogipalveluna käytettiin Bloggeria.
Odottelen parhaillaan, millaisia blogipohjia oppilaat saavat aikaiseksi. Mahdollisuuksia on runsaasti, ja jos haluaa, voi hyödyntää html-koodausta ja css:ää ja tehdä omanlaisensa blogisivuston.

Tapahtumia tänään


Tänä aamuna TiVal2 -ryhmä työsti ensin word-tekstiä muuttaen sen otsikointia sivutusta ja tekstin sisennyksiä. Työt onnistuivat pienen alkuhapuilun jälkeen mainiosti.

Toisella tunnilla harjoitellaan blogin avaamista ja kirjoittamista. Jokaisella on toivottavasti tämän jälkeen oma blogi, johon voi lisätä linkkejä, kuvia, videoita - ja tietysti tekstiä.


Blogger on siitä kätevä, että tekstin ja muun aineiston lisääminen ja muokkaaminen käy helposti ja kirjautuminen omaan blogiin onnistuu samoilla tutuilla google-tunnuksilla kuin sähköpostin käyttökin.

Blogin muokkaus onnistuu, kun käyttäjä on kirjautuneena sisään ja painaa kynä-logoa muokattavan tekstin lopussa. Blogin kirjoittajaksi voi kutsua myös yhden tai useamman muun käyttäjän. Ulkopuoliset tai kirjautumattomat henkilöt eivät voi tekstiä muokata. Kirjautuneet käyttäjät voivat kirjoittaa blogitekstiin kommentin, jonka blogin haltija voi hyväksyä tai hylätä.

Blogin kirjoittamisesta

Blogitekstin kirjoittaminen ei velvoita säännöllisyyteen, vaikka siitä on etua. Itse jätän usein pitkäksi aikaa jonkin blogin rauhaan ja lisään tekstiä siihen silloin, kun huvittaa.

Tämä blogi esimerkiksi on saanut olla vähän aikaa levossa, kun olen kirjoittanut toisaalle. siitä huolimatta pidän siitä, että voin laittaa tänne mietteitäni ja hajahuomioitani aika ajoin. Useampi blogi merkitsee useampaa erilaista ilmaisukanavaa.