tiistaina, maaliskuuta 31, 2009

Wikipedia vie tiedonhakijat maksulliselta MS Encartalta


Viitisentoista vuotta sitten Microsoft möi käyttöjärjestelmiensä ohessa suuret määrät Encarta-tietoromppua, joka tuli nopeasti painettuja tietokirjoja suositummaksi ja ajankohtaisemmaksi. Sen 40 000 artikkelia tarjosivat myös houkuttimen hankkia tietokone ohjelmistoineen kotikäyttöön ja loivat osaltaan pohjaa Windowsin ylivallalle käyttöjärjestelmissä.

Nyt Microsoft lopettaa Encartan myynnin ja ylläpidon. Syynä on Wikipedia, jonka ilmaiset 10 miljoonaa artikkelia ja vapaaehtoisvoimin vertaisverkostossa tehtävä jatkuva päivitystyö pitävät huolta, että kättäjämäärät kasvavat koko ajan. Tällä hetkellä esimerkiksi yhdysvalloissa tietosanakirjaa tarvitsevista peräti 97 prosenttia turvautuu Wikipediaaan, kun esimerkiksi Encartaa käyttää vain reilu prosentti. Tästä lisää oheisessa artikkelissa.

Tiedon haku ja muokkaus on nyt siirtynyt jo monilta osin toimitettujen verkkotietosanakirjojen ulkopuolelle. Luotettavuus ja yksittäistä ihmistä koskevien tietojen virheellisyyden tai kiistanalaisuuden mahdollisuus muodostavat kuitenkin kehitykselle haasteita.

maanantaina, maaliskuuta 23, 2009

Ilmiöpohjaisen opetussuunnitelman kehittämisen reitit


Koulunkäynnin rakenteet muuttuvat ja murtuvat, mutta pystytäänkö muutosta tai murrosta ohjaamaan?
Tulevaisuuden koulusta ja opiskelusta laaditaan visioita, mutta näkyykö opettajan ja oppilaiden arkinen työ niissä visioissa?
Opettaja suunnittelee oppitunteja ja oppilas lukee läksyjään ja tekee kotitehtäviään, mutta jääkö heille kummallekaan aikaa tai tilaa miettiä oppimisen mielekkyyttä tai tavoitteita?

Ilmiöpohjaiseen opetussuunnitelmaan yhdistyy kaikkia näitä pohdintoja, tosin painotus vaihtelee tarkastelutavasta riippuen. Tavoite on kuitenkin puhaltaa henkeä oppimisprosesseihin, tehdä niistä laajempia ja samalla suunnitelmallisempia ja vähentää koulutyön ikävää stressaavuutta.

Muutosten hintana on tutusta ja turvallisesta toteutustavasta luopuminen. Tosin koulunkäynti on jo muuttunut niistä ajoista ,kun oppiainekohtainen rakenne luotiin niin paljon, ettei tuota opetuksen toteutustapaa pysty kunnolla viemään läpi nytkään.

Että ei tarvitse heittäytyä tyhjän päälle, on käytävä läpi pieniä ja isoja yksityiskohtia eri aineenopettajien ja näiden opetussuunnitelmien ja oppisisältöjen kesken. On mietittävä aikatauluja ja vaiheistusta, synkronointia ja tilojen käyttöä, oppijoiden oppimistyylejä ja -tekniikoita sekä lähikehityksen vyöhykkeen dynamiikkaa.

Dynaamisuuden periaate onkin kantavana ilmiöpohjaisuudessa. Dynaamiset oppimisen ja hahmotuksen tavat sopivat uusiin käytäntöihin erittäin hyvin. Vuorovaikutteisuus, dialogisuus ja vertaisoppiminen nousevat uuteen arvoon ja oppimisen arviointi saa dynaamisuudesta uusia houkuttelevia haasteita.

Eri toten oppisisältöjen dynaamisuus on mielenkiintoinen kysymys. Riittääkö, että oppikirjan tai sen tehtävien yhteydessä on mainittu sopivia linkkejä internet-sivuille? Ei. Materiaalin käyttö dynaamisessa oppimisprosessissa vie materiaalin käytön ja kehityksen uudelle tasolle. Tässä tulevat vastaa tekijänoikeudelliset kysymykset ja sisällön päivittämisen tai todenmukaisuuden haasteet.

Kannattaa tutustua aiheeseen ilmiöpohjaisuutta käsittelevässä Sometu-verkoston ning-ryhmässä.

Hieman mallia haasteista antaa Anne Rongaksen laatima esitys, joka pidettiin Otavan opiston ilmiöpohjaisuuspajassa 13.12.2008.

torstaina, maaliskuuta 19, 2009

Tässä esimerkki lyhyestä ja hauskasta videoesittelystä. Meghan Asha ja kolme tagia.

Vieraita Helsingistä


Eilen oli koululla mukavaa vipinää, kun Tvt koulun arjessa -hankkeen kärkikoulukoordinaattorit Sanna Vahtivuori-Hänninen ja Anna Mattila vierailivat Punkalaitumella. Omat tuntini menivät iltapäivällä sijaisten vetäminä, ja itse pidin ylimääräisen tvt-tunnin yhdeksäsluokkalaisille. Sen jälkeen ohjasin vielä seitsemäsluokkalaisia verkkotyöskentelyn saloihin näiden englannin tunnilla.

Vierailupäivän parasta antia olivat keskustelut, joihin osallistui myös muuta opetusväkeä. Näin saimme samalla palautetta ja uusia kuulumisia sekä hitsauduimme tässä hankkeessa paremmin yhteen. Niin koulun sisällä kuin suhteessa hankkeen muihin toimijoihin.

Poikkeamat arjesta virittävät. Tässä tapauksessa myös uuvuttivat, sillä päivä oli aika täysipainoinen.

lauantaina, maaliskuuta 14, 2009

Opettajat opissa opsista

Tänään lauantaina Punkalaitumen yhteiskoulun ja lukion opettajat tulivat koululle pitämään virkaehtosopimuksen mukaista koulutuspäivää eli VESO-päivää. Lauantai oli onneksi pilvinen ja kolea eli sisällä oleskelu ei harmittanut niin paljon.

Aiheina olivat oppimisen tuen tarpeen uudet määritelmät ja ne toimenpiteet, joita uudistukset tuovat Punkalaitumelle tullessaan. Erityistä tukea tarvitsevat oppijat kun tulevat yhä enemmän opiskelemaan muiden oppijoiden kanssa. Myös maahanmuuttajanuorten opetuksen järjestäminen liittyy tähän uudistukseen.

Kolmas aihe eli Tieto- ja viestintätekniikka koulun arjessa -hankkeen kärkikouluksi pääsemistä seuraavat uudistukset sopi hyvin jatkoksi aamupäivän aiheille. Uudet toimet kärkikouluna tukevat hyvin opetuksen suunnittelun ja toteutuksen uudistamistaerityisen tuen tarpeiden takia. Ne kuitenkin muuttavat toteutuessaan oppimistapoja yleisemminkin.

Tämä ei tietenkään tapahdu yhdessä yössä eikä ilman muutoskipuilua. Sen takia tämä ilmiöpohjaiseen oppimiseen, verkostoyhteistyöhön ja tieto- ja viestintätekniikan mahdollisuuksien käyttöönottoon perustuva kärkikoulutyö herätti vilkasta ja monin paikoin kriittistäkin keskustelua. Oppilaiden mukana olo kehittämistyössä tuntui kuitenkin opettajista hyvältä. Nyt tietysti on kiinnostava ryhtyä selvittämään myös oppilaiden näkemyksiä ja uudistusideoita.

tiistaina, maaliskuuta 10, 2009

Vastapainoa lounimiselle...

Silloin, kun on toiminta mielessä, on hyvä tarkastella sitä laajemmin. Esimerkiksi tämän hiljakkoin päivitetyn videopätkän johdattelemana:

Hitaan elämän ylistys

Haikailen hidasta elämää. Moniaita vuosia sitten kehitin termin 'louniminen', jolla tarkoitin tarkoituksetonta ja tavoitteetonta olemista vastapainona tehokkaalle ja tavoitteelliselle toiminnalle. Jos louniminen ja toimiminen ovat tasapainossa keskenään, harmonia ja hyvä olo vallitsevat, samoin kuin on unen ja valvetilan tasapainon suhteen.
Ei muistihäiriöitä, poissaolevuutta, nykivää elämää eikä ikäviä painetiloja. Ehkä hiukan liikakiloja ja etikettivirheitä; kokonaisuus kuitenkin ihanteellinen ja samalla kohtuullinen.

Hidas elämä ja joutenolo ovat tulleet tavoitelluiksi asioiksi, suorastaan muoti-ilmiöiksi viime vuosina, ainakin olen ollut huomaavinani näin. En kuitenkaan lähde etsimään sitä kylpylöistä tai ulkomailta, en luostarista enkä joogasalilta. kenttätyöt: Hilma-koiran ulkoiluttaminen maastossa, erityisesti kun kumpikin pysähdymme vaikka jäälakeuden keskelle tuijottamaan hiljaa kaukaisuuteen, käy lounimisesta.

Haluan kuitenkin hitaampaa elämää muihinkin yhteyksiin. Ajattelin hidastaa tahtia vuosi vuodelta ja katsoa kuinka hitaasti saakaan hommat hoitumaan. Tavallaan palaan vanhana siihen, mistä nuorena työuraani aloittelin, Kauhajoen kunnan kesätöissä.

keskiviikkona, maaliskuuta 04, 2009

Vastaa ja voita!

Luento podcastina toimii paremmin kuin perinteinen

Etäopiskelua on epäilty vuoroin tehottomaksi, vuoroin yksipuoliseksi. Nyt on saatu tutkimustietoa siitä, että ainakin verkkovälitteiseen opiskeluun ryhtyneet opiskelijat onnistuvat tenteissäå tovereitaan paremmin.

Tietoviikon artikkeli kertoo, että tuoreen yhdysvaltalaisen tutkimuksen mukaan korkeakouluopiskelijat, jotka katsovat luentonsa ruudulta kotona saavat luennoilla istuvia luokkakavereitaan parempia koetuloksia.

Tietoviikko kertoo edelleen, että tutkijat Fredonian yliopistosta New Yorkin osavaltiosta laittoivat puolet 64 opiskelijasta katsomaan tunnit podcastina ja puolet osallistumaan luennoille. Podcasteja käyttäneet opiskelijat saivat keskiarvokseen tenteistä 71 pistettä sadasta, kun taas luennoilla istuneet saivat 61 pistettä.

Tyhjentyvätkö luentosalit lähitulevaisuudessa? Voi olla, että ainakin niin sanotuille massaluennoille osallistuminen alkaa hiipua, mutta pienryhmissä tapahtuva luennointi pysyy silti arvossaan. Toisaalta, kun opiskelutyylit alkavat muuttua yhä enemmän etätyöskentelyä mahdollistaviksi, ei ainakaan korkeakoulujen ja yliopistojen luentosaleihin pian enää ole tungosta. Eikä verkkotenttiminenkään ole enää mikään outo ilmiö.