Matka Garden partyihin jatkuu?

Joskus on aika pysähtyä miettimään, mihin oikein on menossa :-)



Toisaalta voi, edes kerran elämässä, pysähtyä miettimään, kuinka tähän on oikein tultu:

Luento podcastina toimii paremmin kuin perinteinen

Etäopiskelua on epäilty vuoroin tehottomaksi, vuoroin yksipuoliseksi. Nyt on saatu tutkimustietoa siitä, että ainakin verkkovälitteiseen opiskeluun ryhtyneet opiskelijat onnistuvat tenteissäå tovereitaan paremmin.

Tietoviikon artikkeli kertoo, että tuoreen yhdysvaltalaisen tutkimuksen mukaan korkeakouluopiskelijat, jotka katsovat luentonsa ruudulta kotona saavat luennoilla istuvia luokkakavereitaan parempia koetuloksia.

Tietoviikko kertoo edelleen, että tutkijat Fredonian yliopistosta New Yorkin osavaltiosta laittoivat puolet 64 opiskelijasta katsomaan tunnit podcastina ja puolet osallistumaan luennoille. Podcasteja käyttäneet opiskelijat saivat keskiarvokseen tenteistä 71 pistettä sadasta, kun taas luennoilla istuneet saivat 61 pistettä.

Tyhjentyvätkö luentosalit lähitulevaisuudessa? Voi olla, että ainakin niin sanotuille massaluennoille osallistuminen alkaa hiipua, mutta pienryhmissä tapahtuva luennointi pysyy silti arvossaan. Toisaalta, kun opiskelutyylit alkavat muuttua yhä enemmän etätyöskentelyä mahdollistaviksi, ei ainakaan korkeakoulujen ja yliopistojen luentosaleihin pian enää ole tungosta. Eikä verkkotenttiminenkään ole enää mikään outo ilmiö.

Uutisten varjossa ja valossakin

Ikävien uutisten päivät ovat tulleet. Lomautukset, lopettamiset, väkivalta ja tuhoaminen näyttäytyvät uutisissa yhtenään. Joulurauha on takana päin, eikä Nuuttipukkien touhu tunnu enää missään.

Miten reagoida ikävyyksiin? Yksi tapa on lamaantuminen, toinen turtuminen, kolmas korvien sulkeminen. Itse tulen välillä surulliseksi, välillä vihaiseksi. Toisaalta nuo asiat ovat olleet jo pitkään näköpiirissä, ja isompia ikävyyksia taitaa olla jatkossa odotettavissa. Niin että voihan sitä iloita siitä rauhasta ja hyvinvoinnista, joka vielä toistaiseksi vallitsee.

Talvi voisi olla surkeampikin, työ ja perhesuhteet paljon huonommalla tolalla, asunto paljon kurjempi ja sairauksia enemmän ja rankempina kuin nyt. Mahdollisia onnettomuuksia riittää yllin kyllin.

Sitäpaitsi, tähän ikään ehtineenä, voin olla tyytyväinen elettyyn elämääni ja sen myötä saamiini kokemuksiin ja henkiseen rikkauteen, jota on kertynyt ilman ylettömiä ponnisteluja yllin kyllin. On ollut antoisia opintoja, monia kiinnostavia töitä, vanhemmuutta ja parisuhteita, matkoja ja seikkailuja. Tässä vaiheessa alan olla tyytyväinen hyvin vähään omassa elämässäni.

Maapallolle kyllä haluaisin lisää rakkautta ja myötätuntoa, niin kanssaihmisiä kuin koko luontoa kohtaan. Pieni järjen hiventen lisäys keskiverto ajatuksenjuoksuun ei olisi sekään yhtään pahitteeksi, kun tiedän että keinot maapallon tulevaisuuden takaamiseksi ovat yhä olemassa ja käytettävissä.