Opiskelua ajassa ja paikassa – tablet, kuntopyörä ja AI
4 viikkoa sitten
torstaina, lokakuuta 30, 2008
Timon ja Matin esitys nettiyhteisöistä
Timo Ala-Viikari ja Matti Koivisto laativat hienon esityksen nettiyhteisöistä tietotekniikan tunnilla. Tässä tiivistelmä siitä Wordlen avulla luotuna sanapilvenä (skandiaakkoset puuttuvat):
Punkalaitumen kuntavaalit
Kaaviokuva vaalituloksesta Punkalaitumella kuntavaaleissa 2008. Vertailuna edellisten kuntavaalien tulokset.
Lisäksi linkki, josta näkee suhteellisen äänijakauman.
keskiviikkona, lokakuuta 29, 2008
keskiviikkona, lokakuuta 22, 2008
Matka mummolaan...
.
Tällainen reitti on matkalla, joka kulkee työpaikaltani, Punkalaitumen yhteiskoulusta ja lukiosta, Vammalan kotini ja Hyypänlaaksossa olevan mökkimme kautta syntymäkotiini Kauhajoelle.
On muuten kaunis ja maisemiltaan sopivan vaihteleva ja silmää miellyttävä reitti. Metsiä on matkan varrella kyllä riittämiin!
Näytä suurempi kartta
Matkaa kertyy sellaiset 180 kilometriä (Googlen mukaan 178 km) ja autoillessa kuluu aikaa runsaat kaksi ja puoli tuntia (Google says 2h 48min).
Tällainen reitti on matkalla, joka kulkee työpaikaltani, Punkalaitumen yhteiskoulusta ja lukiosta, Vammalan kotini ja Hyypänlaaksossa olevan mökkimme kautta syntymäkotiini Kauhajoelle.
On muuten kaunis ja maisemiltaan sopivan vaihteleva ja silmää miellyttävä reitti. Metsiä on matkan varrella kyllä riittämiin!
Näytä suurempi kartta
Matkaa kertyy sellaiset 180 kilometriä (Googlen mukaan 178 km) ja autoillessa kuluu aikaa runsaat kaksi ja puoli tuntia (Google says 2h 48min).
 |
| 29.5.2008 |
maanantaina, lokakuuta 20, 2008
Botswanan iloiset rouvat
.
Syyslomaviikolla luin yhden romaanin. Se oli Alexander McCall Smithin kirjasarjan 'Mma Ramotswe tutkii' kuudes teos nimeltä Botswanan iloiset rouvat.
McCall Smith on pystynyt luomaan teoksissaan yhteyden lukijan maailman ja hänen kirjojen päähenkilöiden kautta esittämänsä Botswanan välille. Samalla on syntynyt myös yhteisöllisyyden ymmärrys ja perinteen ja muutosten välisten ristiriitojen taju.
Huolimatta ikävistä elämäntapojen muutoksista ja epärehellisyyden tai piittaamattomuuden tuomista haasteista arvokkuus ja hyveiden puolesta toimiminen tuovat elämään mielekkyyttä. Tämä lienee keskeinen McCall Smithin sanomista kirjoissaan.
Kuudes ja uusin osa on parempi kuin pari edeltäjäänsä. Tarina etenee edelleen useina rinnakkaisina uonteina, jotka lopulta nivoutuvat yhteen, mutta jännitettä riittää tällä kertaa ensimmäisten kirjojen malliin. Huumori on tuttua tyyliltään, nyt vain vähäeleisempää ja hillitympää. Pohdiskelu lie saanut etusijan kirjoittajallakin.
Syyslomaviikolla luin yhden romaanin. Se oli Alexander McCall Smithin kirjasarjan 'Mma Ramotswe tutkii' kuudes teos nimeltä Botswanan iloiset rouvat.
McCall Smith on pystynyt luomaan teoksissaan yhteyden lukijan maailman ja hänen kirjojen päähenkilöiden kautta esittämänsä Botswanan välille. Samalla on syntynyt myös yhteisöllisyyden ymmärrys ja perinteen ja muutosten välisten ristiriitojen taju.
Huolimatta ikävistä elämäntapojen muutoksista ja epärehellisyyden tai piittaamattomuuden tuomista haasteista arvokkuus ja hyveiden puolesta toimiminen tuovat elämään mielekkyyttä. Tämä lienee keskeinen McCall Smithin sanomista kirjoissaan.
Kuudes ja uusin osa on parempi kuin pari edeltäjäänsä. Tarina etenee edelleen useina rinnakkaisina uonteina, jotka lopulta nivoutuvat yhteen, mutta jännitettä riittää tällä kertaa ensimmäisten kirjojen malliin. Huumori on tuttua tyyliltään, nyt vain vähäeleisempää ja hillitympää. Pohdiskelu lie saanut etusijan kirjoittajallakin.
maanantaina, lokakuuta 13, 2008
Syksy on tyven ja kaunis
Tänään menin Hilman kanssa pitkälle lenkille tietämättä minne oikein päädymme. Kuljimme Vammalan, tulevan Sastamalan, kaupungintalon editse ja käännyimme omakotitaloalueelle, jossa on 1940-50-lukujen taitteessa tehtyjä niin sanottuja rintamamiestaloja.
Paattipoukamankadulta poikkesimme sivupolulle metsään. Siitä alkoi kipuaminen harjulle. Mahtava ilma liikkua siellä. Harjua ristiin rastiin taivallettuamme laskeuduimme sen toiselle puolelle Rautaveden rantaan. Siellähän se paattipoukamakin sitten oli.
Jäin ihmettelemään, miten paljon liki unohdettuja mökkejä, rantasaunoja ja soutuveneitä silläkin reissulla kohtasin. Joku on ne joskus hankkinut tai rakentanut. Nyt on projekti päättynyt tai päättymässä, eikä uudesta käyttäjästä ole tietoakaan. Tämän Kukkurin alueen kaavoitus on kiistojen aihe. Rantojen kaavoittaminen tuntuu ihmeelliseltä, mutta luontoarvojen puolustajilla on vielä mahdollisuutensa.
Elämä on kummallista.
keskiviikkona, lokakuuta 08, 2008
Uusi koulublogi Vechtan kouluvieraiden kanssa
Punkalaitumen yhteiskoulu ja lukio on saanut vieraita ystävyyskoulusta Saksasta. Vierailun tapahtumia ja ajatuksia käsittelee uusi koulublogi Vechtan kouluvieraiden kanssa. Koulublogin nimi on Vechta-Punkalaidun.
torstaina, lokakuuta 02, 2008
lauantaina, syyskuuta 27, 2008
If I just had been there...
Luckily enough, You weren't there any more. Näin sanottiin minulle (kiusaus suuri: kirjoita 'näin sanoi Zarahustra'). En ollut siellä Kauhajoella enää, missä joku keskinkertainen tai keskiverto nuori halusi ottaa kohtalon - omansa ja toisten myös - omiin käsiinsä ja jättää jäljen elämään. Tuomalla kuolemaa moneen kotiin.
No niin, moni on taas kuollut, Nietzsche muiden mukana, eikä käänny haudassaan (tai patologian osaston säilytyskaapissaan), kun sanon, etten usko tuollaiseeen pelleilyyn. Narri se huonokin narri.
Ehkä tämä kokemus, jota en tosiaankaan kaivannut, vie minut lähemmäs terrorin ydintä: suurta typeryyttä ja moraalista kehittymättömyyttä. Hiekkakakkujen hajottamista, mikä kuului vuoteen yksi ja kaksi.
Niin paljon, niin turhaan, niin monelta aikuiselta; opettajalta, vanhemmalta, kummilta, sukulaiselta, myös siltä joka nyt kokee epäonnistuneensa. Paljon on valunut ponnistuksia hukkaan. Ja vain siksi, että joku päätti käyttää toisia olentoja itseilmaisunsa välineenä.
Ehkä ensi viikolla pääsen toisiin tunnelmiin, toivottavasti. Nyt alan olla vihainen.
perjantaina, syyskuuta 26, 2008
Perjantaina paistaa aina
Todella hieno syysssää tervehtii piakkoin minuakin, kun kouluviikko alkaa olla päätöksessään. Viikko on ollut raskas, koska Kauhajoella, vanhassa oppilaitoksessani, tapahtunut ampumismurhenäytelmä johti kymmenen entisen opiskelijani ja yhden opettajatoverini kuolemaan. Alan pikku hiljaa toipua siitä.
Syksyn värit ovat nyt parhaimmillaan, joten aion mennä metsään, kun on vielä valoisaa. otan varmasti koiran mukaan.
Syksyn värit ovat nyt parhaimmillaan, joten aion mennä metsään, kun on vielä valoisaa. otan varmasti koiran mukaan.
keskiviikkona, syyskuuta 24, 2008
Hiljainen keskiviikko
On eilistäkin tyhjempi olo. Silmäilin iltapäivälehdet ja näin tuttujeni haastatteluja ja kuvia. Itsekin annoin nimettä julkaistavaksi pari haastattelulausuntoa. Eipä niissä loppujen lopuksi kai paljon uutta tullut esiin.
Toimittajat kaivavat kaiken mahdollisen nopeasti esiin. Se on heidän työtään. Kuin Hilma-koiran työtä on kuoppien kaivaminen metsään.
Minun on helppo tehdä se, kun olen vain entinen opettaja Kauhajoen restonomilinjalla. Ymmärrän, että siellä nyt olevilla on tukala tilanne ja vielä suurempi järkytys päällä. Työtoveri ja liki kolmannes opiskelijavuosikerrasta on kuollut. Lintukoto on hajalla.
Koulussa oli asiasta paljon puhetta. eipä mistään muusta juuri puhuttukaan. Oppilaita jonkin verran pelotti ja ennen kaikkea hämmensi tuo tilanne. Puhuminen auttoi, kunhan pystyi puhumaan.
Toimittajat kaivavat kaiken mahdollisen nopeasti esiin. Se on heidän työtään. Kuin Hilma-koiran työtä on kuoppien kaivaminen metsään.
Minun on helppo tehdä se, kun olen vain entinen opettaja Kauhajoen restonomilinjalla. Ymmärrän, että siellä nyt olevilla on tukala tilanne ja vielä suurempi järkytys päällä. Työtoveri ja liki kolmannes opiskelijavuosikerrasta on kuollut. Lintukoto on hajalla.
Koulussa oli asiasta paljon puhetta. eipä mistään muusta juuri puhuttukaan. Oppilaita jonkin verran pelotti ja ennen kaikkea hämmensi tuo tilanne. Puhuminen auttoi, kunhan pystyi puhumaan.
Kauhajoen tiedottamisessa virhe
Kun poliisi toi julkisuuteen Matti saaren viimeisen viestin sisältöä, tehtiin minusta virhe tiedottamisessa. Ehkä avoimuuden nimissä, en tiedä, saatettiin julkisuuteen ampujan julistusta siitä, että hänen tekonsa on ollut johdonmukaisen ja pitkän harkinnan tulos.
Rohkenen epäillä tuota väitettä, tuntien hiukan ampujaa ja ottaen huomioon hänen valintansa lähten opiskelemaan palvelualaa korkeakouluasteelle. Pikemminkin viesti kertoo toiveiden romahtamisesta, pettymyksistä ja ahdistuksesta, joka sitten muunsi muotoaan terroriteoksi, joka kohdistui ensi sijassa niihin ihmisiin, joiden kanssa hän oli ollut muodostamassa opiskelu- ja työyhteisöä.
Kauhajoen korkeakouluyksikköön on viime aikoina kohdistunut paineita, koska pieniä korkeakoulujen sivutoimipaikkoja halutaan lakkauttaa tai keskittää osiksi isompia kampuksia. Paineen alla on kuitenkin tehty työtä suurella sydämellä, kuten julkisuudessakin on tuotu esiin. Yksikön jatkamisen puolesta on puhunut muun muassa opiskelijoiden viihtyvyys,yhteishenki ja menestyminen opintojen jälkeen.
Ovatko nämä paineet ja niiden torjunta synnyttäneet herkkään mieleen jännitteen, johon on liittynyt laajemminkin maailmantuskaa sekä vakavia tunnetason pettymyksiä tai kriisejä omassa henkilökohtaisessa elämässä, en tiedä.
Epäilen kuitenkin, että Matti halusi peitellä mielensä liikkeitä viestillään, kätkeä tunteitaan ja herkkyyttään. Tuollaista viestiä ei olisi tarvinnut tuoda julki, koska se antaa tekijästä vääränlaisen mielikuvan ja voi olla luomassa väärää sankaruuden myyttiä niiden ihmisten mielessä, jotka kärsivät samankaltaisesta ahdistuksesta.
Oikeasti tekijällä oli hätä ja väärät lääkkeet siihen.
Rohkenen epäillä tuota väitettä, tuntien hiukan ampujaa ja ottaen huomioon hänen valintansa lähten opiskelemaan palvelualaa korkeakouluasteelle. Pikemminkin viesti kertoo toiveiden romahtamisesta, pettymyksistä ja ahdistuksesta, joka sitten muunsi muotoaan terroriteoksi, joka kohdistui ensi sijassa niihin ihmisiin, joiden kanssa hän oli ollut muodostamassa opiskelu- ja työyhteisöä.
Kauhajoen korkeakouluyksikköön on viime aikoina kohdistunut paineita, koska pieniä korkeakoulujen sivutoimipaikkoja halutaan lakkauttaa tai keskittää osiksi isompia kampuksia. Paineen alla on kuitenkin tehty työtä suurella sydämellä, kuten julkisuudessakin on tuotu esiin. Yksikön jatkamisen puolesta on puhunut muun muassa opiskelijoiden viihtyvyys,yhteishenki ja menestyminen opintojen jälkeen.
Ovatko nämä paineet ja niiden torjunta synnyttäneet herkkään mieleen jännitteen, johon on liittynyt laajemminkin maailmantuskaa sekä vakavia tunnetason pettymyksiä tai kriisejä omassa henkilökohtaisessa elämässä, en tiedä.
Epäilen kuitenkin, että Matti halusi peitellä mielensä liikkeitä viestillään, kätkeä tunteitaan ja herkkyyttään. Tuollaista viestiä ei olisi tarvinnut tuoda julki, koska se antaa tekijästä vääränlaisen mielikuvan ja voi olla luomassa väärää sankaruuden myyttiä niiden ihmisten mielessä, jotka kärsivät samankaltaisesta ahdistuksesta.
Oikeasti tekijällä oli hätä ja väärät lääkkeet siihen.
tiistaina, syyskuuta 23, 2008
Mietteitä Kauhajoen tapauksesta
Tunsin tuon Matti Saaren, joka ampui vanhalla kotipaikkakunnallani ja työpaikallani Kauhajoen palvelualojen ammattikorkeakouluyksikössä kymmenen opiskelijatoveriaan ja itsensä. Olen aivan järkyttynyt ja suruissani, kun tekijä ja uhriluku varmistui. Vielä en tiedä, ketkä kuolleista ovat tuttujani.
Tekjä oli vielä viime vuonna pitämälläni kurssilla, enkä olisi ikinä voinut uskoa sympaattisesta, sosiaalisesta ja kohteliaasta nuorukaisesta sellaista. Sain toimittajakaveriltani myös koosteen hänen nettiin pistämistään kuvista ja videoista, ja vakuutuin siitä, että viime aikoina hänen mielen tasapainonsa on järkkynyt. Valitettavasti tälläkään kerralla ei apu tullut ajoissa eikä poliisikaan toiminut, kun olisi vielä ehtinyt.
Jäin tietysti miettimään, olisinko itse viime vuonna voinut opettajana tehdä jotakin toisin, mutta en voi jälkeenkään päin havaita sellaista hetkeä, jossa olisin voinut kääntää tapahtumien kulkua. Ei mitään hiljaista avun pyyntöä, ei mitään kommenttia tai kysymystä, johon olisi voinut vastata viisaasti.
Nyt on vain hiljaisuutta ja myötätuntoa uhrien omaisten puolesta.
Tekjä oli vielä viime vuonna pitämälläni kurssilla, enkä olisi ikinä voinut uskoa sympaattisesta, sosiaalisesta ja kohteliaasta nuorukaisesta sellaista. Sain toimittajakaveriltani myös koosteen hänen nettiin pistämistään kuvista ja videoista, ja vakuutuin siitä, että viime aikoina hänen mielen tasapainonsa on järkkynyt. Valitettavasti tälläkään kerralla ei apu tullut ajoissa eikä poliisikaan toiminut, kun olisi vielä ehtinyt.
Jäin tietysti miettimään, olisinko itse viime vuonna voinut opettajana tehdä jotakin toisin, mutta en voi jälkeenkään päin havaita sellaista hetkeä, jossa olisin voinut kääntää tapahtumien kulkua. Ei mitään hiljaista avun pyyntöä, ei mitään kommenttia tai kysymystä, johon olisi voinut vastata viisaasti.
Nyt on vain hiljaisuutta ja myötätuntoa uhrien omaisten puolesta.
sunnuntaina, syyskuuta 21, 2008
Sunnuntaina ei aina sada
Ei ainakaan tänä sunnuntaina. Kävimme koiramme Hilman kanssa pitkällä pyhäpäivän lenkillä Vammalan Vinkin maastoissa. Sää oli mitä parhain, lämmintä oli peräti 13 astetta ja Aurinko paitoi. Tuulta ei ollut nimeksikään. Siihen nähden kulkijoita oli vähänlaisesti.
Se ei tietysti haitannut, sillä Hilmaa saattoi pitää vapaana suurimmaksi osaksi retkeä. Laavulla oli mukava istuskella auringon paisteessa, kun Hilma teki tutkimuksiaan lähiympäristössä. Yksi koirakaverikin löytyi, nelivuotias kääpiösnautseriuros, joka innostui jonkin verran mukaan juoksemaan. Ei tosin samaan tahtiin kuin Hilma, jolla on pennun kiihkeys ja villieläimen liikunnallisuus.
Tulipa tutustuttua viimein Äijän kiveenkin, joka sijaitsee turhankin lähellä valtatie 12:a. Sinänsä upea luola kiven uumenissa on tuhrittu maalatuilla teksteillä ja sotkettu sytykkeinä käytetyilä sanomalehdillä. Luonto kuluu huonosti kohdeltuna monin eri tavoin.
Se ei tietysti haitannut, sillä Hilmaa saattoi pitää vapaana suurimmaksi osaksi retkeä. Laavulla oli mukava istuskella auringon paisteessa, kun Hilma teki tutkimuksiaan lähiympäristössä. Yksi koirakaverikin löytyi, nelivuotias kääpiösnautseriuros, joka innostui jonkin verran mukaan juoksemaan. Ei tosin samaan tahtiin kuin Hilma, jolla on pennun kiihkeys ja villieläimen liikunnallisuus.
Tulipa tutustuttua viimein Äijän kiveenkin, joka sijaitsee turhankin lähellä valtatie 12:a. Sinänsä upea luola kiven uumenissa on tuhrittu maalatuilla teksteillä ja sotkettu sytykkeinä käytetyilä sanomalehdillä. Luonto kuluu huonosti kohdeltuna monin eri tavoin.
perjantaina, syyskuuta 19, 2008
Perjantai-iltapäivän meininki
Tänään on ollut aika vauhdikas päivä. Yskä vaivaa eikä ole oikein viikonlopun odotusta.
torstaina, syyskuuta 18, 2008
Kotikartta
Kotini kauhajoella on yhtä vanha talo kuin minä. Siis tosi vanha. Talon osoite kartalla näkyy tässä.
Näytä suurempi kartta
Tervetuloa vaan kylään, kunhan itse olen paikalla!
Näytä suurempi kartta
Tervetuloa vaan kylään, kunhan itse olen paikalla!
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)
