Tänään menin Hilman kanssa pitkälle lenkille tietämättä minne oikein päädymme. Kuljimme Vammalan, tulevan Sastamalan, kaupungintalon editse ja käännyimme omakotitaloalueelle, jossa on 1940-50-lukujen taitteessa tehtyjä niin sanottuja rintamamiestaloja.
Paattipoukamankadulta poikkesimme sivupolulle metsään. Siitä alkoi kipuaminen harjulle. Mahtava ilma liikkua siellä. Harjua ristiin rastiin taivallettuamme laskeuduimme sen toiselle puolelle Rautaveden rantaan. Siellähän se paattipoukamakin sitten oli.
Jäin ihmettelemään, miten paljon liki unohdettuja mökkejä, rantasaunoja ja soutuveneitä silläkin reissulla kohtasin. Joku on ne joskus hankkinut tai rakentanut. Nyt on projekti päättynyt tai päättymässä, eikä uudesta käyttäjästä ole tietoakaan. Tämän Kukkurin alueen kaavoitus on kiistojen aihe. Rantojen kaavoittaminen tuntuu ihmeelliseltä, mutta luontoarvojen puolustajilla on vielä mahdollisuutensa.
Elämä on kummallista.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti