Luckily enough, You weren't there any more. Näin sanottiin minulle (kiusaus suuri: kirjoita 'näin sanoi Zarahustra'). En ollut siellä Kauhajoella enää, missä joku keskinkertainen tai keskiverto nuori halusi ottaa kohtalon - omansa ja toisten myös - omiin käsiinsä ja jättää jäljen elämään. Tuomalla kuolemaa moneen kotiin.
No niin, moni on taas kuollut, Nietzsche muiden mukana, eikä käänny haudassaan (tai patologian osaston säilytyskaapissaan), kun sanon, etten usko tuollaiseeen pelleilyyn. Narri se huonokin narri.
Ehkä tämä kokemus, jota en tosiaankaan kaivannut, vie minut lähemmäs terrorin ydintä: suurta typeryyttä ja moraalista kehittymättömyyttä. Hiekkakakkujen hajottamista, mikä kuului vuoteen yksi ja kaksi.
Niin paljon, niin turhaan, niin monelta aikuiselta; opettajalta, vanhemmalta, kummilta, sukulaiselta, myös siltä joka nyt kokee epäonnistuneensa. Paljon on valunut ponnistuksia hukkaan. Ja vain siksi, että joku päätti käyttää toisia olentoja itseilmaisunsa välineenä.
Ehkä ensi viikolla pääsen toisiin tunnelmiin, toivottavasti. Nyt alan olla vihainen.
1 kommentti:
pitaa tarkistaa:)
Lähetä kommentti